Vanhurskas on vapaa

Kristinuskon kaunein helmi on vanhurskauttaminen. Yksinkertaisimmillaan se on sen toteamista, etää Jumala armahtaa hänen puoleensa kääntyneen syntisen Kristuksen uhrautumisen ja ylösnousemuksen tähden. Jumala julistaa vapaaksi jokaisen, joka uskoo Kristukseen. Lakien ja ihanteiden taakoittama ihminen ei vapaudu tekemällä, suorittamalla, kurittamisella eikä muullakaan itsensä kiusaamisella, vaan uskom alla, että Jumala antaa Poikansa täden anteeksi ehdoitta ja rajattomasti.

Tämä usko ja vapaus merkitsevät uudenlaisen kilvoittelun alkua. Se on vapaan miehen ja naisen pyrkimystä viettää rakkaudellista, hyvää ja toiset ihmiset huomioivaa elämää. Kilvoittelu ei sinänsä anna ikuisen elämän lahjaa, mutta se ilmaisee Kristuksen seuraajan rohkeutta ja tarmoa rakentaa rauhaa, asettua heikomman puolelle ja olla tuomitsematta lähimmäistä. Näin maailmaamme voi rakentaa myönteiseen suuntaan. Omassa sisimmässä, teoissa ja ajatuksissa on hyvän elämän siemen. Siemen saa kasvuvoimaa aina silloin, kun lähipiirissä asetutaan toisen asemaan ja pienillä sanoilla ja teoilla kannustetaan toista nousemaan oman elämän haltijaksi.

Meillä on uskomme mukaan annettu yksi ainoa elämä. Ei ole merkityksetöntä, miten sen kulutamme ja vietämme. Voimme kokea monenlaisia rakentavia ja riemastuttavia asioita, kun näemme hiukan vaivaa. Toisaalta mikään tapa viettää elämää ei tuhoa lopullisesti ikuisuuden kauneutta. Onnettomimmankin taivalluksen lopulla voi vielä oivaltaa ja saada omakseen Jumalan pelastavan lahjan. Sillä niin suuri on Jumalan hyvyys ja vetovoima. Pienikin kaipuu Hänen suuntaansa luo menetetyn toivon ja uskon uudeksi.

Seppo Ojala